Dacabe- Coastrunner´s -blogi…Erjan turinoita…
Erjan blogi jatkuu……
Erjan blogi jatkuu….
02.05.2009, WAPPU tuli ja meni todella aurinkoisissa merkeissä.
Palataanpas hieman taaksepäin ja muistellaan edellisen blogi- kirjoittelun
jälkeisiä tapahtumia:
Sulanmaan kisoihin olin kovin jo treenaillut ja ostin kilpakärrytkin toisen husky-kasvattajan kanssa kimppaan. Säät eivät vaan ole ”kesäkisoja” suosineet, milloin oli vielä liian jäistä, milloin liian vetistä ja upottavaa, sitten taas jo liian kuumaa….
Maaliskuun lopulla saimme vieraita Tallinnasta. Kaksi rekikoira-kasvattajaa tulivat kylään ja katsomaan ”uutta verta” husky-kantaansa. Kriteerit olivat kovat:piti olla kilpaillut koira, näyttelyissäkin piti olla pärjännyt ja luonteeltaankin passeli ja sukutaulultaankin sopiva heidän omille koirilleen.
Uroksissa oli kolme vaihtoehtoa, joista mukaan lähti Turbo, jolta onneksi saimme Wappuna jälkeläisiä. Turbolla on kisatuloksia ja näyttelyistäkin 2xERI. Nartuista valittiin nuori Golden-Heart, jonka sisko jäi meille. ”Harti” on jo kauden kilpaillut ja ulkonäöltäänkin ihan ok, vaikkei ole vielä näyttelyissä käynytkään. Harti on emän puolelta Anadyr-linjaa, emä on USA:n tuontiemme jälkeläinen. Toivottavasti pääsette hyvään alkuun rekikoira-toiminnassa siellä Viron-maalla, Sulev, Helle ja Mariin ja onhan kaksi viimeksi mainittua jo kilpaillutkin hyvällä menestyksellä Dacabe-poikiemme kanssa ;)
Osaltani ovat kauden treenailut hiipuneet ja odottelen koirineni syksyn kautta, koiruudet pääsevät ansaitulle kesälomalle. Loman aikaistamiseen on kyllä muukin syy, nimittäin meidän perheessä tapahtuu nyt niin paljon ja lyhyessä ajassa ….
Vannoutuneena Turkulaisena ( vaikkakin jo vähän väliä pohjanmaalle hilattuna…) menin ja lupauduin muuttamaan HÄMEESEEN, isännän töitten perässä.
Kiinteistökaupatko eivät suju !! Kolmessa päivässä omakotitalomme Liedossa oli myyty ( itse asiassa ensimmäinen katsoja heti !!) No, Pietarsaaren talomme on vieläkin myynnissä…se vähän tasoittaa tilastoja. Eli tiedämme lähiaikoina, mitä teemme, PAKKAAMME JA PURAMME TARHOJA !!! Ja kun varmistuu talokaupat ( toivottavasti) Hauholla ,nyk.Hämeenlinna, PURAMME JA PYSTYTÄMME TARHOJA ;)) TERVETULOA VAAN KAIKKI TALKOIHIN!!!
Liedosta lähtöä helpottaa pojan oma muuttoilmoitus, Lappiin on päästävä kokonaan ja eikun Kolariin saakka! On se kyllä hienoa, kun äiti pääsee Lapin lomalla kylään….varasin jo huonetta Rikun suunnittelemasta talosta, eipi ollut poika ollenkaan niin iloinen aiheesta kuin äiti ;) Onneksi Riku lupasi viedä Pietarsaaren tarhat ja kopit mukanaan, siis myös PURATA ne !!
Micke ja Riku kävivät viime viikonloppuna Västeråsin näyttelyssä, tosin omia koiria ei ollut mukana mutta auton toivat ”tuliaisina”…pitäähän pojalla Volvo olla ;)
Micke lähtee viikon kuluttua Kennelliiton valtuuttamana Budapestiin, rekikoirien seminaariin ja toivottavasti tuo sieltä suloisemman tuliaisen minulle…toivossa on hyvä elää.
Olin jo kovin suunnitellut kesän näyttelyitä, uusia pommeja ja kleineja olisi kehiin vietävissä mutta niin ne suunnitelmat muuttuvat, ei voi mitään ajatellakaan lähi viikkoina, ehkä kuukausina, ennen kuin talo täällä on tyhjä ja uusi täytetty. ( Jospa Pietarsaaren talo menee kaupaksi…en jaksa edes ajatella vielä sen tyhjentämista.)
Kaiken sähläilyn keskellä Donna-pommi on astutettu mielenkiintoisella Jenkki-pojalla(ei omalla), moni odottaa perheenlisäystä peukut pystyssä ;)
Husky-rintamalla on tullut perheenlisäystä, Coastrunner´s Gigant sai viisi potraa vauvaa Wapun aatonaattona
20.02.2009
Tuntuu, että töiden alettua vuorokaudesta on tunteja vähennetty…. koirien kanssa ehtii olla LIIAN vähän, saati osallistua viikonloppukisoihin, kun lähes aina pitäisi olla töissä.
Teamin huskyt ovat kuitenkin kierrelleet kisoja menestyksekkäästi. Rikun kahden kuukauden pesti pohjoisessa kannatti !! Koirat ovat päässeet treenaamaan lumilla, joten tassuongelmia ei ole tänä kautena ollut ollenkaan. Kuntokin on kohdillaan, siitä osoitus ensimmäisissä keskipitkän kisoissa, jonne Riku matkasi suoraan Muoniosta.
Jongunverran-kisat ajettiin Lieksassa24-25. tammikuuta.
Riku ajoi keskipitkän kuudella koiralla molempina päivinä lähes 50 kilsaa, ollen
kolmas !! Micke ja minä ajettiin nelosen sprintti, sijoituttiin ihan kohtalaisesti (Micke ajoi vuotiailla huskyilla, sij.11/27 ja minä lupillani 10/27, huomio voitin isännän ;))
Tammikuun viimeisenä viikonloppuna olivat Ohkolan kisat Mäntsälässä, jossa valjakkokoirat pääsivät jopa YLEN uutisiin !! ( Eikä vaan Maikkarin uutisten loppukevennykseen;) )
Riku kutosten sprintin puhdasrot.voittaja ( osaa ne koirat näköjään pinkoa lyhyttäkin kovaa, vaikka paljon pitempää yleensä ajaakin, jolloin vauhti on tietysti pidettävä alhaisempana).
Micke ajoi myös kutosissa ollen kymmenes. Itse ajoin nelosissa 10/20.
Täytyy sanoa, että Mäntsälässä olivat järjestäjät nähneet kisojen eteen valtavasti töitä, etenkin katsojia varten, joita aurinkoinen sää houkuttelikin paikalle. Rata oli tehty niin, että valjakoiden lähtöjä ja maalintuloja oli helppo seurata, näki kauas. Ajoura kiemurteli esiin metsiköstä pellolle myös välillä,jotta katsojien oli helppo seurata, miten suosikit etenivät. Hyvää PR:ää koiraurheilulle !!
Seuraava viikonloppu olikin Ruuhirod-kisa Kokkolan lähellä, Seljeksessä. Se on hauska mutta vaativa kisa: 20 km lenkki ajetaan neljä kertaa oman valinnan mukaan, määrätyn kellonajan sisällä. Tuomareita tulee sääli, sillä ajajien on tultava ilmoittamaan 10 min ennen, koska aikovat startata, jotta ajanottajat ovat hollilla oikeaan aikaan. Yöunet sai unohtaa, tuntui että koko ajan on joku lähdössä tai tulossa. Lisäksi ajajat kyttäävät toistensa lähtöä, että saisivat hyvän peesin ajolleen…
Riku voitti 6-koiran kisan, eli hyvin osasi näköjään ajoittaa lepoajat, tunsi koiriensa voimavarat. Erittäin tärkeää tällaisessa kisassa on, että koirat nesteyttävät itsensä ajojen välissä, muuten sippaavat varmasti.
Samalla viikonlopulla itse starttasin Keuruulle, jonne vein näyttelyyn Zaiggan ja Bertan, joista kumpikaan ei ole koskaan ollut näyttelyissä ja se vaadittava H uupui siis molemmilta käyttävalionarvosta. Berttahan on lähes kahdeksan ja Zaiggakin jo seitsemän, eli korkea aika lähteä ”misseilemään”. Zaigga otti ilon irti ja morjesteli kaikki (ainakin tuntui siltä) paikalla olevat koirat ja ihmiset, tuomarikin sai nuolasun poskeensa, ennen kuin ehdin tehdä mitään, no kehuja luonteesta tuli, kun malttoi seistäkin ihan kunnolla.
Bertta taas oli kuin ”maansa myynyt” ja haukotteli ja yritti kertoa, että ulkokisat olisivat paljon kivammat….esiintyi korrektisti, kun pyydettiin. Molemmat saivat hyvät arvostelut ja siis KVA:t ovat vahvistusta vailla !!
Wallu-pommilla ollut Jenkkiläinen musta morsian yritettiin palauttaa omistajalleen samalla reissulla ( jatkoivat kuitenkin vielä riiaamistaan) ja mukaan tarttui myös ihastuttava pommipoika, joka oli lentänyt niinikään myös USA:sta, KIITOS Ruotsalaiset !! ”Aikamiespoika” on aika valloittava, kunhan kielimuuri murtuu…
Oulusta saapui sijoitus-pommimme vatsa pullollaan ja 15.2 syntyi NELJÄ potraa poika vauvaa ;)
Myös kleini-vauvoja odotellaan, ”Lilli” kävi miehelässä Tampereella, lähes 11-vuotiaalla Dacabe Golden Gamlerilla ja vatsa kasvaa…..
Riku malttoi olla etelässä muutaman viikon, kun taas suuntasi kohti Muoniota, taisi iskeä se kuuluisa ”lapin hulluus”, enkä kyllä kuvista päätellen yhtään ihmettele.
Onneksi koulu täällä etelässä pakottaa vielä palaamaan ja varsinkin se AUTOkoulu, joka on kuulemma kouluista paras ;)
Muutama kisa vielä talvella, sitten alkaa harjoittelu uusien pentujen kanssa valjakossa. On aina jännittävää nähdä, miten uusi pentu oppii nopeasti juoksemisen riemun, se on huskyilla niin veressä, harvoin on mitään ongelmia ja pentu juoksee vanhemman rinnalla, kuin olisi aina juossut. Tietysti jää enemmän aikaa myös pikkukoirille, kun ei aina olla pakkaamassa autoa kisoihin. Vaikka sitten alkaavat taas sulanmaan kisat kärryillä….se siitä tauosta…..
27.11.2008
Koskenpään kisat menivät hyvin, vaikka ilma oli hyvinkin ”kurainen”, varsinkin toisena päivänä!!
Kilpailijat olivat suorastaan huvittavan näköisiä tullessaan maaliin ja riisuessaan ajolasit jäi kasvoille vain ajolasien jättämä suht vaalea jälki otsassa, muun osan ollessa paksussa kurassa ;))
Tosin takimmaisia koiria kävi sääli, ne olivat myös yltä-päältä kurassa ;(
Hyvin kuitenkin meni ja Micke sai taas pokata kultaa kahdeksan koiran luokassa !!! Rikuhan ei ollut mukana, hän kun oli jo kisaan mennessä ajanut koirillaan paljon pidempiä matkoja (kisamatka oli vain alle
Syksyn viimeinen kärrykisa keräsi kuitenkin hienon määrän valjakoita, kilpailtiinhan siellä Kennelliiton virallisista rekikoiratuloksista!! Meidän tiimin koirat saivat siis kaikki REK 1 tulokset mutta seitsemän koirista olivat liian nuoria, edelliskesän pentuja, eli eivät titteliä vielä voineet saada mutta Terraplane Beretta sai ja enää näyttelyreissu on Bertalla edessä, jotta valmistuu käyttövalioksi ( käyttökokeen johtajaluokasta on jo lähes täydet pisteet koossa).
Huskyjen kanssa olemme aina ensin kilpailuissa ja jos aikaa jää, käymme myös näyttelyissä. Talvisin emme luonnollisestikaan ehdi ”näyttelemään” ,kun kisoja on lähes joka viikonloppu ja kesäisin on huskyilla yleensä ”kesäturkki”, eli näyttelyihin ei ole silloin asiaa ;)
Nyt täytyy kuitenkin Bertta, sekä Zaigga ilmoittaa jonnekin, missä on käyttökoiria arvostava tuomari, jotta molemmat valmistuisivat FIN KVA:ksi.
Huomenna starttaavat molemmat miehemme kohti pohjoista. Riku on menossa kahden kuukauden ”pestiin” kennel Wild Motion:iin Muonioon, ajeluttamaan turisteja sekä treenaamaan kisakoiriaan.
Micke lähtee viikoksi mukaan näyttämään omalle kisaporukalleen lunta ;)
Kateeksi käy, täällä tulee TAAS vettä !!! ( Toisilla kutsuvat työt täällä etelämpänä…tosin vuorotteluvapaan jälkeen ei saa valittaa, antoisaa oli puuhastella vapaavuosi koirien kanssa !!)
Tallinnasta tuli ilouutisia, FIN KVA Dacabe Zombi ja Dacabe Zorro olivat pärjänneet hienosti sikäläisissä valjakkokisoissa !! Molemmilla ”pojillamme” ovat myös kauniit pentueet ”lahden toisella puolella” ;) (kotisivut)
Kävimme ihailemassa Turbomme pentuja, viikko sitten Kokkolassa, kennel Extreme Actionilla: kolme tyttöä ja kaksi poikaa, jotka lähes kaikki taitavat jäädä sinne;) Toivottavasti pennuista kasvaa isänsä veroisia ”työjuhtia” valjakkoon !!
Omalla penturintamalla on hiljaista; pikku-musta lähti kuin lähtikin Marin matkaan Vantaalle, pikku-Cintti muutti onnekseni vain parin kilometrin päähän ;) Pikku-Ada jäi kotiin.
Pikku-pommit ovat saaneet kaksi hieman isompaa serkkua seurakseen, eli kleinspitz-tytöt, Lillin ja Olvin.
Kymmenen vuotta ehti vierähtää viimeisestä kleinipentueestamme!! Toimme silloin kaksikin oranssia urosta Hollannista ( Suomessa oli 90-luvun alussa lähes pelkästään mustia kleineja). Jokunen Dacabe-kleini-valiokin on vielä maailmalla.
Lilli on 3v ja Olvi 8 kk, reippaita tyttöjä ja tulivat heti ”juttuun” muiden koiriemme kanssa, mikä on todella helpotus, sillä en halua erotella ketään ( paitsi tietysti juoksuaikoina on pakko).
(Ennen aloitus olisi ollut: ”Rakas Päiväkirjani”, nyt kirjoitellaan vaan modernisti blogeihin.)
Monet asiat ja tapahtumat jäävät tuttaville ja ystäville kertomatta, joten ajattelin aloittaa kirjoittelemaan, silloin tällöin, mitä Dacabe-Coastrunner´sin Teamille kuuluu ja missä mennään, tervetuloa mukaan !!
07.10.2008
Kesä meni tohinalla, kuten yleensäkin mutta sen verran sain aikaiseksi, että sukunimeni on nyt kaksiosainen ja samassa taloudessa ( sopusoinnussa?;)) asustelee kaksi kenneliä, toistakymmentä huskyamme saivat kaverikseen samanmoiset lisää, kun Coastrunner´sin huskyt muuttivat tänne ”etelään”, tuoden isäntänsä mukanaan. Isäntä Mikael on rekikoiratuomari ja kilpaillut ja kasvattanut huskyja jo vuosia ja poikani Riku on myös kilpaillut, jopa MM-tasolla saakka, joten heillä kahdella on paljon yhteistä ( eikä heitä talvisaikaan tarvitse paljon kotona katsella: elleivät he ole treenaamassa koiriaan, niin sitten he ovat kisoissa, jossain päin maailmaa).
Sen verran on tunnustettava, että olen itsekin kilpaillut muutaman kerran viime talvena. Itselläni on saksanseisoja ja saksanseisoja/pointteri-risteytys kilpakoirinani ja viimeisimmästä Dacabe-pentueesta on kasvamassa Davos-poika, joka on husky. ”Luppakorvat” tulevat poistumaan treenattavistani, kunhan saisin neljä huskya ”omaan valjakkooni”. ( Mutta kun niitä on pihalla LIIAN vähän!)
Oma kiinnostuksen aiheeni ovat hieman pienemmät pystykorvat, eli pomeranianit. Kymmenen vuoden paussin jälkeen taloomme tassutteli taas kolmevuotias kleinspitz-tyttö.
Parhaillaan talossa on ehkäpä viimeinen pentue mopseja. Minun oli annettava sijoitukseen kaikki kolme mopsiani, kun talvisin kierrämme rekikoirakisoja ( siis minäkin pääsen joskus mukaan), mopsien lyhyt turkki tuotti ongelmia ja ne palelivat, kun välillä joutuu autossa olemaan pitkiäkin aikoja, eikä sisälämmitintä voi koko ajan pitää päällä. Pommit reissaavat mukana, eivätkä ole moksiskaan kylmästä, niillähän on kaksinkertainen vahva turkki.
Mennyt kesä ja ylipäänsä koko viime vuosi on ollut pentujen kannalta onnetonta aikaa, no huskyt saivat kaksi pentuetta ja kaikki meni siltä osin ok. Pommien kanssa on ollut ongelmia, mitä en ole kokenut koko kasvatusurani aikana ( sentään vuodesta 1983!)
Kasvattajan pahin painajainen tapahtui rakkaalle ”Bonzolleni”, joka urheasti yritti pienestä koostaan huolimatta synnyttää neljää pentuaan. Sunnuntaina aamuyöllä aavistin pahaa ja lähdimme eläinlääkäriin, jossa todettiin kuolleen pennun olevan esteenä normaalille synnytyksellä ja päädyimme keisarinleikkaukseen, joka oli väsyneelle Bonzolleni liikaa. Fin MVA Dacabe Diamond Fizz jäi pöydälle ja kotiin saimme yhden ainoan eloonjääneen pennun.
Onneksi kotona oli ”Donna” ( Dacabe Tuiliin´s Dolly) ja sillä kolmeviikkoinen pentu. Donna otti vastasyntyneen pennun heti huomaansa ja hoiti kuin omaansa.
Jouduin ottamaan eräälle kisamatkalle odottavan nartun mukaan ja tämä synnytti ennenaikaisesti yhden pennun, jota ei ymmärtänyt hoitaa , saati että maito olisi emälle laskeutunut. Tätä pikku-miestä, jonka syntymäpaino oli vai
Kun katselen pentuaitaukseen, onhan siellä kolme pentua leikkimässä, kaikki vaan eri nartuista.
(Mikä saavutus!)
Musta ” Doris” synnytti vielä myöhemmin yhden pojan. Onneksi voimme auttaa, kun toisella kasvattajalla oli ongelmia oman narttunsa kanssa, sillä oli ollut neljä pentua ja emältä oli tulehduksen takia loppunut maito. Doris otti myös ”adoptio-lapsen” hienosti hoiviinsa. Oli hieno tunne, kun voi auttaa toista ”hädässä”, kun itse tietää tunteen, kun kaikki ei menekään niin kuin oli odottanut.
Olen tarkka kasvatustyössäni, että emät ovat ”äidillisiä”, eli mieluiten hoitavat synnytyksen itse, hoivaavat pentunsa alusta saakka hyvin. Olen todennut, että synnytysvaikeudetkin kulkevat ”suvuissa”, eli nartun heikot synnytyspoltot, vähäiset pentuemäärät ym. Kovin pieniä narttuja en suosi mutta välttämättä isompi kokokaan ei tietenkään tee nartusta hyvää synnyttäjää. Tämän vuoksi en suosi tuontinarttuja, vaan pidän omia narttulinjojani, jotka tiedän ja tunnen ja käytän mieluummin niille vierassukuisia uroksia.
Tapahtumiin:
Neljä viimestä viikonloppua on ollut tapahtumista toisiin reissaamista:
Kauden ensimmäiset sulanmaankisat käytiin Pedersöressä 14.9.
Riku ja Micke ajoivat kahdeksankoiranluokassa. Micke otti ykköspallin, Riku toisena !!
(Micke Lakeuden Rekikoirien puheenjohtajana kuului järjestäjiin, töitä oli valmistelujen kanssa, sekä jälkeenpäin paikan ja radan ”entisöinnissä” . )
Säkylän erikoisnäyttelyissä 20-21.9 ”esiintyivät” kuusi Teamiläistämme. Kaikki saivat suht hyvät arvostelut, paras sijoitus oli käyttöluokan urosten kolmas. Huskyjä oli paikalla yli 200 klp:tta !!
Kuuluin näyttelytoimikuntaan, joten näyttely luonnollisesti työllisti ennen, sekä vielä jälkeenkin päin…
27.9 oltiin Jämillä, sulanmaan SM-kisoissa, jossa Riku pärjäsi hienosti kahdenkoiran kärryluokassa ( luppiksillani) neljänneksi ja omilla koirillaan kahdeksankoiran kärryluokassa myös neljänneksi(ollen paras puhdasrotuinen valjakko), Micke heti hänen perässään. Jämin kankaille kerääntyi valtava määrä kilpailijoita koirineen, suurin sulanmaan kisa koskaan !!! Jännää nähdä, miten koirien vetämät kärryt ovat yleistyneet ( minkähän takia!!) upeita kärryjä ja nopeita tuloksia. Katsojilla on paljon mukavampaa syys-ja kevätkisoissa, kun talvella värjötellä pakkasessa. ( No ei sentään, kyllä valkoinen lumi ja rekiajot sentään voittavat!)
4.10 Riku ja Micke koirineen suunnistivat Ilmajoelle rekikoirien käyttökokeisiin. Kokeisiin oli ilmoitettu meidän porukastamme viisi koiraa johtajakoiraluokkaan. Pojat haalivat palkinnot kotiin, Dacabe Zaigga oli kokeen paras koira ! Heti perässä samoilla pisteillä Dacabe Polar Wind ”Pyry”,
Coastrunner´s Darling, sekä Polar Speed Pamela, joista kaikista tuli FIN KVA !!! Zaiggan pitää käydä näyttelyssä vielä, muut käyttövaliovaatimukset ovat kasassa !!!
Niin, eikä se viimeinenkään jäänyt paljoa ykkösestä, hienosti JOH2:n sai Tullatuulen Rex.
Seuraavat ”koitokset” ovat 8-9.11 Koskenpäässä, rekikoirien kilpailukoe (kärry).
Nyt vaan treenailemaan, Sveitsistä tuli uusi kilpakärry, isoon luokkaan, kyllä kelpaa poikien nyt päästellä! Onhan se sulavampaa menoa, kun kiskoa painavaa mönkijää pitkin mäkiä (siis koirat kuitenkin kiskovat….)
Mopsin pennut lähtevät ensi viikolla, kyllä tulee ruttunaamoja ikävä!
Bonzon orpo-pentu muutti uuden perheensä luo Turkuun, onneksi lähelle. Donnan ainokainen tyttö,”Ada”, jää kotiin Cintin seuraksi. Cintistä en tiedä, ellei kasva pikkuhiljaa, täytyy etsiä pojalle koti, jossa saa olla ainokainen, kun tahtoo jäädä meidän porukan jalkoihin. ( Pelkkä ajatuskin on vaikea, luopua pennusta jonka kanssa on yötä-päivää valvonut monta viikkoa)
Adoptio-tyttö lähti reippaana oman kasvattajansa luo ja ”veli”, musta-poika, lähtee luultavasti perheeseen, jolla on ollut Dacabe-pommi 15 vuotta !! ( FIN MVA Dacabe Dirty Dance) Jos vaikka ”mustiainen” pääsisi Marin kanssa vielä Moonan jalanjäljille näyttelyareenoille ;)
Jatkuu taas....